Luonto parantaa – dokumentaristi Petteri Saario Teijolla

Kuva 1 Teijon Luontokoulu kutsui dokumentaristi Petteri Saarion luennoimaan Teijon Urheilutalolle elokuussa.

"Ihminen on kehittynyt jatkuvassa vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Jos emme ole luonnossa, vastustuskykymme ei kehity niin kuin sen pitäisi. Luonnossa olevat mikrobit ovat meille elintärkeitä", luennoi dokumentaristi Petteri Saario. Kun vastustuskyky jää puutteelliseksi, seurauksena on vakavien sairauksien, allergioiden, diabeteksen ja astman yleistyminen. Arvioiden mukaan immuunipuolustuksen häiriöistä kärsii jopa viidennes teollisuusmaiden väestöstä. Sairauksien hoito maksaa pelkästään EU-maissa joka vuosi yli sata miljardia euroa.

Palkitun luontodokumentaristin Petteri Saarion luento Teijon Urheilutalolla keräsi pienen, mutta intensiivisen yleisön elokuisena maanantai-iltana. Saario tunnetaan yli 30 vuoden ajalta useista luontodokumenteista, viimeisimpänä parin vuoden sisään Ylelle tuotetut Hämärä luonto, Ankarista ankarin ja Operaatio Norppa. Suomalainen luonto on lähellä dokumentaristin sydäntä, ja useat sarjat kertovat myös vesielementeistä, kuten yhä Yle Areenasta löytyvät Veden saartamat ja Järviemme helmet. Vanhemmasta tuotannosta Asvalttiviidakot on sellainen, joka oikeastaan sivuaakin tämän päivän aihetta, nimittäin luonnon terveysvaikutuksia – tällä kertaa maaseudulla.

Monen tutkimuksen mukaan emme ole enää samalla lailla kosketuksissa luontoon kuin ennen. Suomen itsenäistyessä alle 20 % suomalaisista asui kaupunkimaisessa ympäristössä. Nyt luku on jo noin 80 %. Samalla oleskelumme luonnossa on romahtanut hyvin lyhyessä ajassa. "Elinympäristömme on muuttunut – se on paljon valoisampi ja meluisampi kuin aiemmin. Meidän kuulomme taajuus on muuttunut, ja hämäränäkö huonontunut valosaasteen takia", kertoo Saario. Kuulon ja näön lisäksi myös reviiri on pienentynyt, ainakin lapsilla. Verrattuna 2000-luvun lapseen, vanhempien liikkumatila oli kymmenkertainen. Saati isovanhempien, joiden liikkuma-alue oli verrannollisesti 80-kertainen. Lapset eivät enää osaa liikkua yhtä hyvin luonnossa, mikä näkyy lasten motoriikassa, vaikeuksina kulkea epätasaisilla alustoilla. Suomalaislapset liikkuvat paljon vähemmän kuin ennen, mikä altistaa ylipainolle ja ylivilkkaudelle. Osa tutkijoista puhuukin jo turvaistuinten sukupolvesta, eli niistä, joiden luonto- ja ulkoilusuhde rajoittuu auton ikkunasta katseluun.

Kuva 2 Nuorta väkeä paikalla. Teijon koulun oppilas Kasper ja Petteri Saario Urheilutalon pihassa.

Luonnossa lapsen kyky ratkaista ongelmia kasvaa, kuten myös itseluottamus. Samaan viittaa aikuisväestön tutkimus. Luonnossa oleskelun on tutkittu vaikuttavan työn tuottavuuteen, keskittymiskykyyn ja itsearvostukseen. Saarion perusajatuksena on se, että luontoilu sopii jokaiselle – luonto on tasa-arvoinen. Luonto ei katso ikää, titteleitä tai taustaa. Se ei myöskään tuomitse. ”Luontoaltistuksen” on todettu useissa tutkimuksissa jo pienen hetken jälkeen laskevan verenpainetta, sykettä ja lihasjännitystä. Stressihormoni ja kiukkuisuuden tunteet lieventyvät. Altistusta ei tarvitse olla kuin 20 minuuttia ensimmäisten hyötyjen havaitsemiseksi. Hyödyt voivat kestää jopa päiviä. Japanissa terveysmetsien vaikutus on tiedetty pitkään, ja siellä on jo pidemmän aikaa harrastettu ”metsäkylpyjä”. Nyt myös Suomeen on tullut terveysluontopolkuja esimerkiksi Ikaalisiin ja Sipoonkorpeen.

Kuva 3 Lopun keskustelu sai monet ihmiset jakamaan myös omakohtaisia kokemuksia ympäröivästä luonnosta.

Luonto on Teijolla läsnä, ja Saario kehuukin vuolaasti aluetta kansallispuistoineen. Saariolla on myös omakohtaisia kytköksiä Teijolle äidin suvun puolelta. Perniönseudulta kotoisin ollut äiti jopa nimesi poikansa Teijo Petteri Saarioksi hurmaavan seudun ja ruukkikylän mukaisesti. Vaikka Saario tunnustaa retkeilleensä paljon, harvaa niin monipuolista kohdetta kuin Teijo ei ole tullut hänelle vastaan. Myöskään terveysvinkit eivät ole hankalia toteuttaa Teijon kaltaisessa ympäristössä. Ydinajatus lienee se, että ei tarvitse olla kummempi eräilijä tai luontoharrastaja, jotta voi nauttia luonnosta. Jo luonnon läheisyys vähentää ihmisen liikkumattomuutta ja toimettomuutta radikaalisti. Luonnossa kulkemisen lisäksi Saario kannustaa tunnistamaan ja syömään luonnonmarjoja ja -yrttejä sekä sieniä, joista ei tarvitse opetella kuin muutama tietty – niillä pääsee jo erinomaisesti alkuun. Ulkoile eri vuorokaudenaikoina, pulikoi luonnonvesissä, möyri metsässä, hypistele käpyjä ja kaarnaa. Anna lasten koskettaa varpuja ja syödä tuttuja marjoja. Kynnyksen ei tarvitse olla suuri.

Lopuksi Saario toteaa, että luonnon lähellä asuvat ovat onnellisempia ja voivat paremmin kuin kaupunkiympäristössä asuvat ihmiset. ”Kyllä ajattelen, että meillä on jokin sisäsyntyinen kaipuu luonnossa olemiseen. Kun kysytään ihmisiltä, mikä on kaunis maisema, niin harvoin se on mikään kivikylämaisema tai moottoritie. Kyllä se kaunis maisema on luonnonmaisema.”

Teijon luontokoulu järjesti kaikille avoimen yleisötilaisuuden maanantaina 17.8.2026.